Tänään tarkastelemme Euriborin viimeisimpiä lukuja ja niiden vaikutuksia markkinoihin. Euribor on Euroopan rahamarkkinoiden keskeinen viitekorko, ja se määräytyy päivittäin euroalueen pankkien välisillä rahamarkkinoilla. Tämä korkokanta vaikuttaa suoraan lainojen ja muiden taloudellisten tuotteiden korkoihin, ja siksi sen seuraaminen on tärkeää.
Euribor, lyhenne sanoista Euro Interbank Offered Rate, edustaa keskimääräistä korkotasoa, jolla eurooppalaiset pankit lainaavat toisilleen. Se toimii ratkaisevana viitekohtana erilaisille finanssituotteille, kuten asuntolainoille ja lainoille.
Tänään voit seurata Euribor-korkoja eri aikaväleillä, kuten 12 kk, 6 kk, 3 kk ja 1 kk ja 1 viikon. Näiden korkojen päivitykset ovat olennaisia sijoittajille ja lainanhakijoille, sillä ne vaikuttavat suoraan korkokustannuksiin ja talouden ennustettavuuteen. Tarkastelemalla Euribor-tietoja päivittäin pysyt ajan tasalla markkinoiden kehityksestä.
Euribor-koron merkitys sijoittajille varsinkin tänä päivänä on huomattava, erityisesti kun nykyinen Euribor-korko on korkeimmillaan yli 20 vuoteen (2023). Tämä voi vaikuttaa sijoituspäätöksiin monin tavoin.
Euribor-koron seuraaminen on olennaista sijoittajille monestakin syystä. Ensinnäkin, Euribor-korko toimii viitekorona monille lainoille ja luotoille euroalueella. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajien on tärkeää tietää Euriborin taso, koska se voi vaikuttaa heidän lainansa korkoihin ja siten sijoituksiin liittyviin kustannuksiin.
Lisäksi Euribor-korko voi olla indikaattori talouden yleisestä terveydestä. Korkeampi Euribor-korko voi viitata siihen, että keskuspankki pyrkii hillitsemään inflaatiota, mikä voi vaikuttaa sijoitusmarkkinoihin. Alhainen Euribor-korko taas voi olla merkki siitä, että talous kasvaa vauhdikkaasti, mikä voi vaikuttaa positiivisesti osakkeiden ja kiinteistösijoitusten arvoon.
Euriborin muutokset voivat aiheuttaa riskejä sijoittajille. Esimerkiksi, jos sijoittaja omistaa joukkovelkakirjoja, joiden korko on sidottu Euribor-korkoon, korkeammat Euribor-korot voivat merkitä suurempia korkomenoja. Toisaalta, jos sijoittajalla on vaihtoehtoisesti sijoituksia osakkeisiin, korkeampi Euribor-korko voi lisätä lainojen kustannuksia yrityksille ja siten vaikuttaa niiden kannattavuuteen ja osakearvoon.
Riskienhallinnan kannalta on tärkeää harkita erilaisia strategioita, kuten korkojohdannaisia, joiden avulla voidaan suojautua korkoriskiltä. Tämä voi auttaa sijoittajia minimoimaan Euriborin vaihtelun aiheuttamat riskit ja varmistamaan sijoituksiensa vakauden.
Kaiken kaikkiaan Euribor tänään koron seuraaminen ja siihen liittyvien riskienhallintakeinojen tunteminen ovat keskeisiä osia sijoittajan menestyksellisessä strategiassa. Sijoittajien tulisi pysyä ajan tasalla Euriborin kehityksestä ja harkita huolellisesti sijoitusstrategiaansa sen perusteella.
Euriborin lyhenne juontaa juurensa sanoista Euro Interbank Offered Rate. Se on euroalueen ja Euroopan pääasiallinen viitekorko. Tämä korkotaso muotoutuu päivittäin ja paljastetaan seuraavana pankkipäivänä. Käytännössä euribor heijastaa korkotasoa, jolla pankit suorittavat luotonantoa vakuudettomasti ja euromääräisesti rahoituslaitosten kesken rahamarkkinoilla.
Euriborin korot ovat aktiivisessa käytössä viitekoron ominaisuudessa erilaisten rahamarkkinasopimusten hinnoittelussa. Kuluttajille euribor tunnetaan erityisesti asuntolainojen yhteydessä, joissa Suomessa useimmat lainasopimukset ovat sidoksissa 12 kuukauden euriboriin. Yksinkertaisesti ilmaistuna tämä merkitsee, että lainojen korkoja päivitetään vuosittain. Tilanne ei ole identtinen kaikissa Euroopan maissa, sillä joissakin maissa asuntolainoissa hyödynnetään kiinteää korkoa tai paikallisten pankkien omaa viitekorkoa. Lisäksi sijoittajat käyttävät euriboria eri arvioinneissa, sillä se katsotaan kuvaavan tarkasti euroalueen taloudellista tilaa. Korko on yleensä alhaisempi vakaassa taloudessa ja korkeampi talouden epävakaana aikana.
Euribor (European Interbank Offered Rate) on keskikorko, jolla eurooppalaiset pankit lainaavat rahaa toisilleen. Sitä käytetään viitekorkona euromääräisille asuntolainoille, lainoille ja säästöille. Euribor-korot lasketaan seitsemälle maturiteetille, jotka vaihtelevat yön yli ja vuoden välillä, ja Euroopan pankkiyhdistys (EBF) julkaisee ne päivittäin.
Euribor-korot ovat tärkeitä, koska ne muodostavat perustan korkojen asettamiselle monille rahoitustuotteille, kuten asuntolainoille, yrityslainoille ja joukkovelkakirjalainoille. Ne antavat myös tietoa siitä, kuinka paljon pankit veloittavat toisiltaan rahan lainaamisesta, mikä voi olla osoitus siitä, kuinka helppoa tai vaikeaa yritysten ja kuluttajien on saada luottoa.
Euribor-koron historia alkaa 1990-luvun lopussa, jolloin Euroopan pankkiyhdistys alkoi julkaista sitä ensimmäisiä kertoja. Tavoitteena oli tarjota euromääräinen pankkien välinen lainakorko, joka olisi edustavampi kuin muut silloin käytetyt korot. Euribor 12 kuukauden korko otettiin käyttöön vuonna 1999 osana yhtenäisen rahapolitiikan luomista niille 11 maalle, jotka olivat ottaneet euron käyttöön valuuttanaan. Tuolloin Euroopan keskuspankille (EKP) annettiin vastuu korkojen asettamisesta koko euroalueella. Tätä varten EKP tarvitsi tarkan mittarin siitä, mitä pankit veloittavat toisiltaan rahan lainaamisesta – ja niin syntyi euribor-korko. Se korvasi ECU-koron (European Currency Unit), joka oli pankkien välinen keskikorko tehdyille talletuksille.
Aluksi EKP käytti noin 30 Euroopan maan pankkien välisten lainakorkojen painotettua keskiarvoa. Tämä osoittautui kuitenkin liian raskaaksi, joten vuonna 2003 päätettiin keskittyä vain niihin maihin, jotka olivat ottaneet euron käyttöön. EKP käyttää näiltä pankeilta kerättyjä tietoja korkojen asettamisessa kuuden viikon välein. Jos EKP haluaa kannustaa euroalueen taloutta lisäämään lainanottoa ja kulutusta, se laskee korkoja, jolloin pankkien on halvempaa lainata rahaa. Jos taas EKP haluaa estää lainanottoa ja kulutusta, se nostaa korkoja.
Vuoden 2007–2009 finanssikriisi aiheutti huolta siitä, että pankit manipuloivat euribor-korkoja ja antoivat keinotekoisesti alhaisia arvioita lainakustannuksistaan näyttääkseen taloudellisesti terveemmiltä kuin todellisuudessa olivat. Tämä johti siihen, että Euriborin laskentatapaa uudistettiin, jolloin todelliset liiketoimet saivat enemmän painoarvoa kuin pankkien arviot.
Vaikka näistä uudistuksista huolimatta manipulointisyytökset jatkuivat Euriborin ympärillä, vuonna 2013 EU:n kilpailuviranomaiset määräsivät kuudelle suurelle pankille yhteensä 1 miljardin euron sakot viitekoron manipuloinnista. Tämä skandaali nosti esiin tarpeen lisäuudistuksille, kuten laskentaprosessin avoimuuden lisäämiselle ja pankkien toimittamien tietojen kyseenalaistamiselle.
Euriborilla on edelleen merkittävä asema Euroopan talousjärjestelmässä, sillä se toimii keskeisenä viitearvona biljoonien eurojen arvoisille rahoitussopimuksille. Vaikka sen rooli onkin edelleen tärkeä, sen maine on kärsinyt manipulointisyytöksistä, ja tulevaisuuden uudistusten suunta on epäselvä.
Sen jälkeen Euriborista on tullut yksi Euroopan tärkeimmistä viitekoroista. Pankit, rahoituslaitokset ja yritykset hyödyntävät sitä tuotteidensa ja palvelujensa hinnoittelussa. Euribor-korot vahvistetaan päivittäin johtavien pankkien paneelin toimittamien tietojen perusteella ja ne julkaistaan päivittäin noin klo 11.45 CET (10.45 GMT).
Euriborin merkitys on kaksiosainen. Ensinnäkin se tarjoaa eurokorkoille päivittäisen viitekoron. Toiseksi sitä käytetään mittapuuna monenlaisten rahoitusvälineiden, kuten lainojen, talletusten ja johdannaisten, korkojen asettamisessa.
EMMI on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka edustaa Euroopan rahamarkkinoiden etuja. Sen päätoimisto sijaitsee Saksan Frankfurtissa.
EMMI julkaisee euribor-korot päivittäin eli myös tänä päivänä kello 11.00 Keski-Euroopan aikaa. Korkojen laskennassa hyödynnetään tietoja, jotka perustuvat pankkien antamiin tietoihin.
Euribor-korkoja käytetään referenssinä monenlaisten rahoitusvälineiden, kuten lainojen, talletusten ja johdannaisten, korkojen määrittämisessä. Korkoja käytetään myös vaihtuvakorkoisten joukkovelkakirjalainojen hinnoittelussa.
Vaihtuvakorkoiset joukkovelkakirjalainat ovat joukkovelkakirjalainoja, joiden kuponkikorot vaihtelevat markkinakorkojen muutosten mukaan. Näiden joukkovelkakirjalainojen kuponkimaksut on yleensä sidottu lyhytaikaisiin korkojen viitearvoihin, kuten euriboriin.
Vaihtuvakorkoisten joukkovelkakirjalainojen etuna on, että ne tarjoavat sijoittajille suojaa korkojen nousua vastaan. Kun markkinakorot nousevat, myös näiden joukkovelkakirjojen kuponkimaksut nousevat. Tämä mahdollistaa sijoittajien tulovirran ylläpitämisen, vaikka korot nousevat.
Vaihtuvakorkoisten joukkovelkakirjalainojen haittapuolena on, että ne eivät tarjoa suojaa korkojen laskua vastaan. Kun markkinakorot laskevat, myös näiden joukkovelkakirjalainojen kuponkimaksut laskevat. Tämä voi aiheuttaa tappioita sijoittajille, jotka joutuvat myymään joukkovelkakirjansa ennen eräpäivää. Pitkään jatkunut matalien korkojen aikakausi päättyi euroalueella vuonna 2022, kun korot alkoivat kohota nopeasti. Tämä johtui epävakaasta taloudellisesta tilanteesta ja korkeasta inflaatiosta euroalueella. Lokakuussa 2022 12 kuukauden euribor-korko oli 2-3%, kun se oli vielä vuoden 2022 alussa negatiivinen.
Euribor on euroalueen pankkien välinen tarjottu korko. Se on korko, jolla pankit lainaavat toisilleen rahaa euroalueen tukkumarkkinoilla. Euroopan keskuspankki (EKP) käyttää viitekorkonaan päivittäin toimittamien noin 50 pankin korkojen keskiarvoa. Euribor-korot ovat merkittäviä, koska ne:
Euribor-korot vaihtelevat tarkasteltavan ajanjakson mukaan ja niitä on saatavilla 1 viikon, 1 kuukauden, 2 kuukauden, 3 kuukauden, 6 kuukauden ja 12 kuukauden mittaisina korkoina. Yleisesti noteerattu korko on 3 kuukauden euribor. Vaikka Euroopan keskuspankki (EKP) ei määrää euribor-korkoja, markkinat vaikuttavat niihin epäsuorasti rahapoliittisten päätöstensä kautta. Esimerkiksi, jos EKP nostaa ohjauskorkojaan, voidaan odottaa, että euribor-korot nousevat pian sen jälkeen.
Euribor lasketaan perustuen todellisiin, vakuudettomilla euromääräisillä rahamarkkinoilla toteutuneisiin siirtoihin. Korkojen laskeminen ei kattaa kaikkia euroalueella tapahtuneita lainasiirtoja, vaan siihen perustuvat ne pankit, jotka ovat mukana Panel Banks -listassa. Lokakuusta 2022 lähtien listaan kuuluu 18 aktiivisesti euroalueella toimivaa pankkia. Mukana olevien pankkien määrä on vaihdellut vuosien varrella. Nykyiset pankit on valittu kahden pääperiaatteen perusteella:
Paneelipankit ovat velvoitettuja noudattamaan tiukkoja ehtoja ja sääntöjä, jotka koskevat euriboria. Tämän velvollisuuskoodiston tulee olla voimassa vuosittain.
Euriborin laskentamenetelmää on nykyään muutettu Euroopan Money Markets Institute (EMMI) -organisaation toimesta. Uusi laskentatapa, joka tunnetaan nimellä hybridimalli, on otettu käyttöön varmistaakseen euriborin kestävyyden, edustavuuden ja sen noudattamisen eurooppalaista rahoitus- ja korkotason viitearvoasetusta koskevaa lainsäädäntöä. Tämä lähestymistapa perustuu kolmitasoiseen hierarkiaan euriborin määrittämisessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pankkien toimittamat tiedot perustuvat edelleen ensisijaisesti todellisiin kauppoihin, mutta jos niitä ei ole riittävästi saatavilla, voidaan käyttää myös muita markkinatietoja. Tämä auttaa pienentämään mahdollista väärinkäyttörisiikkiä. Mallin tarkoituksena on myös taata, että euribor pysyy aina soveltuvana muuttuvissa markkinaolosuhteissa ja täyttää aina uusimmat sääntelyvaatimukset ja alan suositukset. Mallin tehokkuus tarkastellaan vuosittain kahdesta näkökulmasta:
Euribor on korko, jonka korkealaatuinen pankki tarjoaa euro-määräisille pankkien välisille määräaikaistalletuksille toiselle ensiluokkaiselle pankille Euroopan unionin (EU) tukkumarkkinoilla. Euribor-korot nojaavat keskimääräisiin korkoihin, joilla pankit lainaavat toisilleen.
1 kuukauden Euribor on korko, jolla joukko eurooppalaisia pankkeja lainaa toisilleen rahaa kuukauden mittaisella maturiteetilla. Toisin kuin muut Euribor-korot, 1 kuukauden Euribor -korko määritetään osallistuvien pankkien antamien tarjousten perusteella ja se ilmoitetaan päivittäin klo 11.00 CET (10.00 GMT) jälkeen. 1 kuukauden Euribor -korko toimii euroalueen lyhyiden korkojen vertailukohtana, ja pankit käyttävät sitä hinnoitellessaan tuotteita, kuten asuntolainoja ja yrityslainoja. Se toimii myös viitekorkona rahoitussopimuksissa, kuten korkosuojauksissa ja futuureissa.
3 kuukauden Euribor -korko on keskimääräinen korko, jolla joukko pankkeja lainaa toisilleen rahaa kolmen kuukauden maturiteetilla euroissa. Korkoa laskettaessa hyödynnetään huolellisesti suodatettua keskiarvoa kaikista toimitetuista tiedoista, poistaen poikkeamat saadakseen lopullisen lukeman. Tämän prosessin tavoitteena on tarjota tarkempi kuva todellisista varojen hankintakustannuksista. Kolmen kuukauden Euribor-korkoa käytetään Euroopassa lyhyiden korkojen vertailukohtana, ja sillä on merkittävä asema asuntolainojen korkojen ja muiden lainatuotteiden hinnoittelussa. Se toimii myös vertailukohtana rahoitussopimuksissa, kuten johdannaisissa. Euroopan keskuspankki perustaa pääasiallisen ohjauskorkonsa 3 kuukauden Euribor-korkoon. Tämä tarkoittaa, että 3 kuukauden Euribor-koron muutokset vaikuttavat suoraan yritysten ja kotitalouksien lainakorkoihin koko euroalueella.
Samaan tapaan kuin muut Euribor-korot, myös 6 kuukauden Euribor on korko, jolla pankit keskimäärin lainaavat euro-määräisesti rahaa toisilleen kuuden kuukauden laina-ajalla. Kuuden kuukauden Euribor-korko on yksi yleisimmistä viitekoroista lyhytaikaisten lainojen suhteen Euroopassa. Pankit, rahoituslaitokset ja yritykset hyödyntävät sitä tuotteidensa ja palvelujensa hinnoittelussa. 6 kuukauden Euribor -korkoa käytetään myös asuntolainojen korkojen vertailukohtana useissa Euroopan maissa.
12 kuukauden Euribor on keskimääräinen korko, jolla monet pankit lainaavat euro-määräisesti rahaa toisilleen tukkumarkkinoilla 12 kuukauden maturiteetilla. 12 kuukauden Euribor-korko toimii viitekorkona, jonka perusteella määrätään erilaisten lainojen ja asuntolainojen, myös vaihtuvakorkoisten asuntolainojen, korot. Jos esimerkiksi pankki tarjoaa asuntolainaa, jonka korko on 2 % korkeampi kuin 12 kuukauden Euribor-korko, se merkitsee, että pankin lainan kustannukset ovat 2 % korkeammat kuin muiden euroalueen pankkien keskimääräiset lainan kustannukset. 12 kuukauden Euriborin korkoa käytetään myös viitekohtana joissakin rahoitussopimuksissa, kuten korkoswapeissa. Korkoswap on eräänlainen johdannaissopimus, jossa kaksi osapuolta sopii vaihtavansa eri korkoihin perustuvia kassavirtoja. Toinen osapuoli maksaa kiinteäkorkoista korkoa, kun taas toinen maksaa vaihtuvakorkoista korkoa, joka perustuu yleensä Euriborin kaltaiseen viitearvoon.
Kulutusluotto on rahoitusvaihtoehto, joka on tarkoitettu kuluttajille. Se on yleensä kertaluontoinen laina, joka ei vaadi vakuuksia tai takaajia. Kulutusluottojen määrät voivat vaihdella huomattavasti, alkaen noin tuhannesta eurosta ja nousevat jopa useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin, jopa 60 000 euroon saakka. Lainan takaisinmaksuaika vaihtelee yleisesti vuodesta jopa 15 vuoteen asti, mutta lainaa voi aina lyhentää nopeamminkin.
Euribor-korot ovat merkittäviä kulutusluottojen kannalta. Kun harkitset kulutusluoton ottamista, euribor tänään korko voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon maksat korkoa. Kulutusluottoja on saatavilla sekä kiinteillä että vaihtuvilla koroilla. Vaihtuvakorkoisen kulutusluoton yhteydessä euribor-korkoa käytetään usein viitekorona, mikä tarkoittaa, että korko voi nousta tai laskea euribor-koron muutosten myötä. Kun otat kulutusluottoa, on tärkeää ymmärtää, miten korko muodostuu, ja ottaa huomioon euribor-koron vaikutus maksettavaan korkoon.
Yleisesti ottaen kulutusluotoissa käytetään viitekorkona kolmen kuukauden euriboria. Tämä tarkoittaa, että lainan korkotaso tarkistetaan kolmen kuukauden välein. Korkotaso voi koostua sovitusta kiinteästä vuosikorosta, johon lisätään vaihtuva euribor-korko. Yleensä vuosikorot vaihtelevat noin neljän prosentin ja 20 prosentin välillä. Ajatellen korkotason suhdetta lainattuun summaan voidaan todeta, että yleensä suuremman lainan korko on alhaisempi. Suuremmissa lainasummissa on yleensä myös pidempi takaisinmaksuaika, jolloin euribor-korkojen vaikutus voi vaihdella merkittävästi laina-ajan kuluessa. Pitkien laina-aikojen yhteydessä on tärkeää kilpailuttaa laina säännöllisesti, jotta voi hyötyä alhaisemmista korkotasoista, kun sellaisia on tarjolla.
Lainaehdot Euribor-korkojen yhteydessä ovat merkittäviä, sillä ne toimivat suuntaa antavana mittarina euroissa hinnoitelluille lainoille ja talletuksille. Ne vaikuttavat myös useisiin kuluttajille suunnattuihin rahoitusvälineisiin, kuten asuntolainoihin, kulutusluottoihin ja luottokortteihin. Esimerkiksi, jos omistat vaihtelevakorkoisen asuntolainan, lainanmyöntäjäsi hyödyntää luultavasti euribor-korkoa kuukausittaisten maksujesi laskemiseen. Kun harkitset euroissa hinnoiteltua lainaa, on ensiarvoisen tärkeää verrata eri lainanmyöntäjien tarjouksia, jotta voit ymmärtää, miten he käyttävät Euribor-korkoa. Joillakin lainanmyöntäjillä saattaa olla tapana käyttää viimeisintä Euribor-korkoa, kun taas toiset voivat ottaa huomioon muutaman viime päivän korkojen keskiarvon.
Euroopan keskuspankki (EKP) käyttää Euribor-korkoja yhtenä keskeisenä tekijänä rahapolitiikkansa ohjaamisessa. EKP asettaa tavoitteen yön yli -pankkien väliselle lainakorolle, jota kutsutaan jälleenrahoituskoroksi. EKP hyödyntää tätä korkotasoa vaikuttaakseen muihin euroalueen korkoihin, mukaan lukien Euribor-korot. Kun EKP pyrkii edistämään luotonantoa ja talouskasvua, se alentaa jälleenrahoituskorkoa. Tämä puolestaan yleensä johtaa Euribor-korkojen laskuun, mikä tekee lainoista edullisempia lainansaajille. Toisaalta, kun EKP pyrkii rajoittamaan luotonantoa ja hidastamaan talouskasvua, se nostaa jälleenrahoituskorkoa. Tämä yleensä nostaa Euribor-korkoja, mikä puolestaan tekee lainoista kalliimpia niille, jotka lainaa ottavat.
yhteystiedot