Euribor-korot ovat euroalueen yhteisiä viitekorkoja, jotka toimivat yleisen korkotason mittareina. Korkotaso euriborin suhteen määritetään päivittäin, mutta lainojen viitekorkoina käytetään hieman pidemmän aikavälin viitekorkoja.
Yleisimpiä kuluttajille myönnettävien lainojen viitekorkoja ovat euribor 3kk, euribor 6kk ja euribor 12kk. Näiden taso määritetään aina tietyin välein, ja korontarkistuspäivän jälkeen oman lainan kustannukset nousevat tai laskevat.
Korot ovat olleet korkealla useampien vuosien ajan, mikä on tuntunut kuluttajien kukkarossa. Näkymät talouden suhteen ovat kuitenkin kääntyneet kirkkaammiksi, ja vuonna 2025 talouden ennustetaan lähtevän hienoiseen nousuun.

Euribor korko tulee laskemaan vuonna 2025
Euribor-korot ovat olleet historiallisen korkealla viimeisten vuosien ajan, mikä on kiristänyt monen kuluttajan taloutta.
Asuntolainan ja muiden lainojen viitekorkojen noustessa rahaa kuluttamiseen on jäänyt vähemmän, ja yhdistettynä kiihtyneeseen inflaatioon moni on joutunut viilaamaan kulutustottumuksiaan. Vuonna 2024 euribor on ollut kuitenkin laskusuunnassa, ja ennätyskorkeat korot näyttävät olevan toistaiseksi historiaa.
Vuoden 2025 ennusteissa on nähtävissä sama kehityskulku, ja verkkaisen laskun jälkeen euribor-korkojen odotetaan tasoittuvan noin kahden prosentin tasolle. Sen ansiosta kotitalouksille jää enemmän rahaa kuluttamiseen, ja se voidaan käyttää ostosten lisäksi harrastuksiin.
Rahapelaamisen harrastaja saattaa ottaa suunnaksi kasinot ilman kierrätystä, ja viettää hetken arjessa pelien parissa. Kierrätysvapaat bonukset kasvattavat omaa talletusta, jolloin pelikassa riittää pidempään. Toinen taas panostaa matkailuun, ja voi suunnata aiempia vuosia useammin reissuun.
Myös tuotteisiin, palveluihin ja muuhun kuluttamiseen voidaan käyttää korkojen laskun myötä enemmän rahaa. Kulutuksen kasvun vaikutus talouteen on positiivinen, mikä kirkastaa talouden näkymiä entisestään.
Suomen talous lievään nousuun
Koko euroalue on ollut taantuman kourissa, mutta talousnäkymät erityisesti Suomessa ovat olleet synkät. Talouden supistuminen on kuitenkin hidastunut, ja vuonna 2025 talouden ennustetaan lähtevän jopa lievään nousuun.
Muuhun euroalueeseen verrattuna Suomen tilanteessa ei ole kuitenkaan hurrattavaa, ja talouden elpyminen on muita hitaampaa. Huono taloustilanne on heijastunut erityisesti työmarkkinoihin, ja työttömyyden määrä on noussut.
Tämä on vaikuttanut osaltaan kuluttajien luottamukseen ja kulutukseen. Työttömyyden uhka on koettu suureksi, mikä on näkynyt arjessa.
Vuonna 2025 työllisyystilanteen odotetaan hieman paranevan, mikä vaikuttaa positiivisesti talouteen. Hintoihin ei kohdistu suuria nostopaineita, mikä omalta osaltaan palauttaa kuluttajien luottamusta talouteen.
Suomen talouteen liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta, mikä vaikeuttaa ennusteiden tekemistä. Euribor-korkojen kehitys ja muiden euroalueeseen kuuluvien maiden talouden elpyminen vaikuttaa myös Suomessa. Myös kotimaisten tuotteiden kysynnän kehitys ja rakennusalan elpyminen vaikuttavat siihen, mihin suuntaan talous kehittyy vuonna 2025.

Paluuta nollakorkojen aikaan ei ole
Euroalueella elettiin poikkeuksellisen pitkään nollakorkojen aikaa, joten kuluttajat ehtivät tottua siihen. Inflaation kiihtyminen ja nopea korkojen nousu tuli monille yllätyksenä, mikä kurjisti erityisesti asuntovelallisten arkea.
Korot ovat laskeneet tasaisesti, ja erityisesti euribor 12 kk -viitekoron lasku on helpottanut asuntolainaa omaavien kuluttajien arkea. Viitteitä nollakorkojen aikaan palaamisesta ei kuitenkaan ole, ja kohonneet korot ovat vaikuttaneet erityisesti asuntokauppaan.
Asuntojen hinnat eivät ole laskeneet korkojen nousun myötä, mikä on hidastanut asuntokauppaa. Samalla raaka-aineiden hinnat ovat nousseet, ja moni rakennusalan yhtiö on kaatunut.
Vuonna 2025 myös asuntokaupan ennustetaan elpyvän. Korkotaso ja epäluottamus omaan talouteen toimivat kuitenkin edelleen asuntokaupan hidasteena, eikä muutaman vuoden takaiseen matalan korkotason aikaan ole vielä paluuta.
Myös politiikka vaikuttaa euroalueen talouteen
Euroalue on kärsinyt viime vuosina myös maailmanpoliittisesta tilanteesta, mikä on kohottanut energian hintaa muuta maailmaa nopeammin. Vaikka energiakriisistä selvittiin yllättävän nopeasti, ei konfliktien aika ole ohi.
Positiiviset ennusteet nojaavat paljon viennin kasvuun, jonka suhteen on kuitenkin useita epävarmuustekijöitä. Yhdysvallat on uhkaillut euroaluetta tuontitulleilla, mikä heikentää viennin näkymiä. Myös Saksan vahvasti vientiin nojaavan talouden ennusteet ovat olleet heikkoja, ja vaikutus nähdään koko euroalueella.
Vaikka talouteen liittyy edelleen runsaasti epävarmuustekijöitä, odotetaan vuoden 2025 olevan lähtölaukaus parempaan. Käänne positiiviseen alkaa näkymään kunnolla kuitenkin vasta tulevina vuosina, ja talouden ennusteet vuosille 2026–2027 ovat positiiviset koko euroalueella.
Korkojen ja työllisyyden tasoittuessa myös kuluttajien luottamus omaan talouteen paranee. Tällöin kulutus kasvaa, millä on positiivinen vaikutus talouteen.